Mehiläispölytys on huoltovarmuuden sekä ruuantuotannon kannalta tärkeässä asemassa. MehiVarma-kehittämishankkeessa ollaan luomassa Suomeen valtakunnallista pölytyspalveluverkostoa ja myös toimintasuunnitelma poikkeustilanteiden varalle.
EU:n aamiaisdirektiiveinä tunnettujen sääntöjen pakkausmerkintöjä koskevat muutokset on pantu kansallisesti täytäntöön 9. toukokuuta. Muutosten ansiosta hunajaa, hilloja ja hedelmämehuja koskeva kuluttajatiedotus paranee ja varmistaa, että kuluttajat tietävät tuotteiden sisällöt ostopäätöksiä tehdessään.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman arviointi on aloitettu toimien ajantasaisuuden ja uusien toimien tarpeen tarkastelulla. Tarkastelu valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö hyödyntää tuloksia ilmastolain mukaisen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman väliarvion laatimisessa, joka tehdään kuluvan vaalikauden aikana.
Helmi-elinympäristöohjelmalla on vaikutettu myönteisesti heikentyneiden elinympäristöjen kunnostus-, ennallistamis- ja hoito-osaamisen, asiantuntijuuden ja yhteistyömallien vahvistumiseen. Ohjelmassa on onnistuttu edistämään myös luonnon monimuotoisuuden tunnettuutta, väliarvioinnissa todetaan.
Annika Lonkila kirjoittaa blogissaan suomalaisen eläintuotannon neljästä paradigmasta. Jotta voidaan suunnitella kestävyysmurrosta aidosti edistäviä ratkaisuja ja politiikkatoimia, on uskallettava tarkastella kriittisesti myös järjestelmän syvärakenteita. Tässä paradigmojen tarkastelu on hyvä työkalu.
Mikko Hautakangas kirjoittaa blogissaan, että ruokajärjestelmää koskeva julkinen keskustelu on usein erimielistä ja jännitteistä. Siksi tarvitaankin eri näkökulmia yhteen tuovaa vuoropuhelua, jossa myös tutkitulla tiedolla on vahva rooli.
Valtioneuvosto vahvisti muutoksia ympäristökorvauksen tukiehtoihin, jotka koskevat mm. viljavuustutkimusta ja kerääjäkasveja. Muutoksilla selkeytetään ja yksinkertaistetaan ympäristökorvauksen toimeenpanoa.
Biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinojen turvaamiseksi sekä EU:n strategisen resilienssin vahvistamiseksi, totesi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puhuessaan torstaina maatalouden ja ruuan visio -seminaarissa Brysselissä.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen raportti Ruokatulevaisuudet – näkymiä ja tekoja ruokajärjestelmän murroksissa tarkastelee maatalousyrittäjien ja kuluttajien näkemyksiä kestävyydestä. Tulokset korostavat yhteistyön, innovaatioiden ja selkeän poliittisen ohjauksen merkitystä maatalouden kestävyyden parantamisessa.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
.jpg/0657fe70-5bd0-570a-d354-101f8fc8e60b?version=1.0&t=1746708719723)
